Mä palelen ja mun mahaan sattuu. Porukat sano tänään että meillä ei ole yhtään rahaa. Mä pystyn siis syömää kerran tai kolme päivässä. Aamupalan ja iltapalan jos varaa ostaa kaappeihin ruokaa ja koulussa.
Oon useimmiten töissä ja nyt kun mulla ei ole rahaa en voi syödä välipalaa.
Kun tarkemmin ajattelee niin periaatteessa hyvä, ainakin laihdun. Mutta kun en saa tarpeeks syötyä musta tulee ärtyny ja surullinen.
Mä en jaksa enää. Tuntuu taas siltä että masennuskausi alkaa jälleen. Välillä mulla on kausia että menee kovaa ja korkealta, elämä on kivaa lukuunottamatta pieniä hetkiä. Sitten tulee taas kausia jollon mikään ei tunnu miltään, kaikki menee päin helvettiä ja mikään ei huvita.
Nyt on se jälkimmäiseksi mainittu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti