sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

3172011

Toisaalta mä vihaasn juhlia. Eilen oli sellaiset. Joku sukukokous/juhla/asia. Ensin oli helvetin kuivaa, en ois millään jaksanu olla siellä. Sit ne rupes tanssimaan ja kävin mäkin siellä parketilla joku kuus tanssia vetelemässä.
Ja niin ruokaa, sitähän juhlissa aina on.
Ite söin sellasta makaronimössöä (tietekö, vähänniinku kylmää salaattia), salaattia, lohta, perunan ja palapaistia (okei kolme palaa sitä lihaa) ja sit myöhemmin täytekakkua.

Huoh.

Tänään toiset juhlat. Kaverin rippijuhlat. Ihan kivahan sitä on nähdä pitkästä aikaa. Tosin sen ruuan suhteen vois ottaa rauhallisesti.

Mutta nyt oon lähdössä kohta kauppaan. Annan nyt vähän periksi mielihaluille ja menen. En vielä tiedä mitä ostan mut onneks rahat on vähissä.

Ps. Ihana kaverini, tunnistat kyllä ittes. Kuulin että luet tätä. Lopeta se, tää ei oo sulle tarkotettu blogi.

sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

2472011

Tulipas taas ryypättyä. Ja meni hiukan yli... 
Haluan vaa'alle, mutta pääsen vasta lauantaina kun meen kotona käymään.
Mä en ymmärrä miks mun kaverit kotona ei enää puhu mulle facebookissa. Kerranki ku piti nähdä kahta kaveria ja muutamaa vanhaa luokkakaveria, istuin sohvalla 45 min ja ootin et koska soittaa (ku niiden piti) Loppujen lopuks mulle ei sit puhuttu paljookaa ku näin niitä <3

En osaa enää kirjottaa paljon mitään. Haahuilen vaan päivien läpi ja yritän nyt selvitä jotenkin tästä kaikesta vitutuksesta ja oudosta olosta...

torstai 21. heinäkuuta 2011

2172011

Hienosti oon taas bloginikin unohtanu :D Tässä on ollu nyt kaikenlaista, yritän tasapainotella syömisten ja ajatusteni kanssa. Jos kaiken vaan sais selväksi...
Oltiin eilen kesäteatterissa mun nimppareitten kunniaks. Tiesin että siellä söpö poika näyttelee pääosaa. Kun esitys loppu pikkusisko sano et haluaa siltä nimmarin. Sellanen työntekijänainen viitto sen pojan meidän luokse. Sit äiti pamauttaa

"Pienempi haluis nimmarin, ja isompi varmaan facebookkaverin"
Noh, poika kirjoitti nimmarin ja vilkuili mua. Äiti siinä selitti jotain ja poika katto mua pitkään. Lopuks se sano "Facebookista löytää nimellä ----------" :D AWWS. Kun A sai tietää se rupes angstaamaan älyttömästi siitä kuinka toivo että meistä tulis vielä jotain.

En tiiä kiinnostaako teitä mun miesasiat mut niistä saatte kyllä jonkun verran kuulla...

keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

1372011

Kontrolli takaisin. JES. Paino tänä aamuna 72,5. Ja kyllä, olen tyytyväinen suoritukseeni. Eilen se oli vielä 74. Wtf? Kui se noin paljon voi tippua? No aivan sama, tippuipahan kuitenkin :)

tiistai 12. heinäkuuta 2011

1272011

Mulla alkaa taas kontrolli palaamaan.
Söin tänään viilin (100 kcal), omenan (70 kcal) ja grillattu kanarinta- subin (600-700? kcal), 40g helvetin vitun sipsejä (210 kcal)
Eli korkeintaan yhteensä 1080 kcal. Ja tällä hetkellä olen onnellinen tuohon. Se on parempi mitä mun parin viikon takaset yli 2000 kcal päivässä.
En tietenkään uskaltanu laskea mutta toi on kevyt arvio.

Tänään mä tunsin itteni jonkun näköseks. Mulle tuli itsevarma olo siitä huulipunasta joka korosti mun silmiä (niinkuin se kosmetologi, joka punan mulle möi, sanoi). Sain miehiltä huomiota, okei ne oli limaisia miehiä limaisine virnistyksineen. Mutta ainakin kertoo siitä etten ole pahan näköinen.

Mä taas oon lipsunu tähän anailumeininkiin enemmän. No eihän mua voi sanoa muutakun wannabeksi koska en osaa syödä vähän. Mutta nyt on taas ajatukset enemmän ruuassa.
Ainiin, erottiin A:n kanssa. Nyt ollaan väleissä. Se haluaa olla mun kanssa ja mä sen, mutta se haluaa selvittää päänsä...

Ehkä tästä tulee vielä jotain.

Nokun sussa ei ole mitään vikaa. Mulla on vaan pari ihmistä jotka on antanu anteeks mun toilailuja, sä oot ehdottomasti niistä tärkein ja sulle oon tehny paskiten.
Anteeks kulta. Mä oon pahoillani.

maanantai 11. heinäkuuta 2011

1172011

Asiat A:n kanssa selvitetty. Purki lääkehuuruissa muhun ahdistustaan. Onneks pahotteli ja halas ja sano et niin ei sais tehdä.
Tänään oli hyvä päivä. Ostin uutta kirkkaan punaista huulipunaa ja siihen siveltimen. Kokeilin 38 hametta, 40 shortseja ja h&m:n poikien puolelta xs-hupparia. Kireitähän ne olivat mutta kiinni ne meni. Paitsi se huppari. Mä olen niin onnellinen.

Tosin A huomas mun uusimman viillon missä oli vielä rupikin. Silloin mun teki mieli itkeä kun se tivasi että mitä oon tehnyt. Olisi suakin ahdistanut jos kattosit Suurinta pudottajaa ja mummosi tyrkyttäisi ruokaa pahimman läskiahdistuksen hetkellä.

sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

1072011

Mulla on taas henkisesti paha olo. Mua on loukattu ja mä tunnen oloni lihavaksi. Vaaka näyttää vitun paljon. Ja taas syön. Tomaattia.
A loukkasi. Sanoi että on murun kanssa. Ei tietenkään sanonut että se on vaan tärkeä kaveri. Mä huolestuin ja rupesin tenttaamaan. Puhelin rupes soimaa ja tekstareita sateleen. Mua sanottiin lapselliseks kun halusin tietää mikä tää juttu on.

Tätä on pitkä kertoo mutta sitten loppujen lopuks A sanoo: "Sori toi äskeinen, pieni kriisi menos. Pää hajoo. Sori"
Vastasin kylmästi että tätä et sorilla anteeks saa.