Musta tuntuu ulkopuoliselta. Oon tunkeilija omassa kotonani. Oon ehkä aikasemminkin kirjottanu tästä. Kun oon pois kotoa muut meidän perheestä ostelee kaikkea spesiaaliruokaa ja vuokraa leffoja ja käy leffassa ja uimassa ja.
Ei sen syömisen kannalta yhtään haittaa että skippaan ne. Mutta kun mä esitän tervettä, niin ois aika loogista että mulle tarjottais tai ostettais jotain. En tiiä ymmärrättekö pointtia, mutta mua ahdistaa.
Lisäks eilen tehtiin jotain Omat arvoni juttuja uskonnon tunnilla. Suurimmalla osalla oli kolmena tärkeimpänä ystävyys, rakkaus ja terveys. Mä en edes halunnut sanoa taidetta, terveyttä ja totuuttani. Niistäkin ois aan ruvettu naljailemaan. Arvo on siis hyvä ja tavoiteltava asia. Tavoitteleeko noi meidän luokkalaiset koko sydämestään noista ystävyyttä etc. En usko. Sen takia valitsin asiat, joiden takia olisin valmis tekemään lähes mitä vaan.
Mä ajattelin lopettaa kokonaan punasen lihan syömisen. Eilen koulussa lihapullan liha oksetti mua. Söin kaksi ja sitten en pystynyt enää.
Mun sisko ainakin laihtui tosi monta kiloa (ilman tietoista laihdutusta) kun se lopetti punaisen lihan syömisen.
VastaaPoistaTsemppiä sinne päin ♥